Olen uupuneempi kuin voisi olettaa, mutta täytän unelmani siitä huolimatta

Aika on mennyt lomalla ihan saatanan nopeasti. Tai no en nyt tiedä voiko tätä niin lomaksikaan sanoa kun on ollut viisi kertaa viikossa töissä. En kuitenkaan valita, sillä töitähän teen vain siksi, että saisin rahaa keikoille. 

Jokaisella ihmisellä on jokinlainen tavoite . Koskaan ei saisi luovuttaa, sillä voit olla lähempänä tavoitetta, kuin   uskotkaan. Tavoitteet ja päämäärät saavat meidät uskomaan vielä parempaan tulevaisuuteen. Usko tai älä.

Tammefest. Pieni ovi, kuusi ihmistä, kuin sillit purkissa. Festivaali pyyhki mielestäni kaikki huonot fiilikseni jotka olivat Ruisrockista jääneet. 

Ensi kuussa Ruotsin Rejmyre. Sitä ennen kutsuu myös Hämeenlinna, Äänekoski ja Oulu.

Olet kuin kallis huora, maksan näkemisestäsi paljon, mutta pidän näkemisestäsi myös erittäin paljon. En saa siitä ikinä tarpeekseni.

Jokainen meistä on rikollinen, olemme myrkkyä toisillemme, maapallon saastetta, jotka lopulta tuhoavat itsensä.

Asiat ja ihmiset ympärillä muuttuu. Ehkä minäkin muutun? En tiedä. Ajatusmaailmani ainakin on muuttunut. Kaikista pienistä teoista rakentuu loppujen lopuksi jotain suurta.

Kaikella on tarkoituksensa, mutta mikä on se tarkoitus? 

Kun ihminen syntyy se itkee ja ihmiset ympärillä hymyilevät, kun ihminen kuolee usein hän hymyilee ja ihmiset ympärillä itkevät. 

Itkeekö ihminen tiedostamattaan sitä, että joutui tänne maan päälle tai hymyileekö siksi, että pääsee vihdoinkin jonnekkin parempaan paikkaan?

En tiedä, kukaan ei voi tietää, ei ole olemassa oikeaa vastausta. 

Katson ulos ja näen kotkan, joka lentää taivalla, se on vapaa ja onnellinen. Sillä on pienet vaatimukset elämässä, se elää hetkessä. Haluaa poikastensa vain voivan hyvin ja katsoo ettei lähistöllä ole uhkia. 

Oletko sinä ikinä pysähynyt miettimään millainen paikka taivas on? Tai onko sitä edes olemassa?

Kyllähän taivas voisi olla myös maan alla, avaruudessa tai luonnossa. 

Sanotaan, että sielu siirtyy taivaaseen, mutta missä muodossa se on siellä? Onko se pilvenpällä katselemassa meitä, olemattomana sieluna vain leijumassa vai uudessa ruumiillistumassa elämässä uutta elämäänsä? Entä kuin taivaasta sanotaan, että siellä sielu saa levätä ja kaikki on hyvää, mutta eihän ilman pahuutta ole myöskään hyvyyttä. Entä onko ystäväsi, perheesi ja kaikki sinulle tärkeä myös taivaassa? 

Tietenkin on koska taivaan pitäisi olla täydellinen paikka. Mutta silloin siellä pitäisi myös olla vihamiehesi ja suurimmat pelkosi, koska myös ne ovat jollekkin tärkeitä ja rakkaita. 

Taivas voisi olla myös kuin hotelli. Kaikilla olisi omat "huoneensa" joihin olisi rakennettu kaikki sinulle tärkeä. Siinä kohtaa kaikkien sielut monistuisivat, sillä yksi ihminen tai eläin voi olla todella monelle tärkeä. Mutta onko läheisesi taivaassa jo ennen heidän omaa kuolemaansa? Vai jäädäänkö me odottelemaan heidän kuolemaansa, mutta jos ystäväsi ei pääsekkään taivaaseen? Oletko sitten onnellinen? Vai pääseenkö kaikki taivaaseen, jotta sinun oma taivaasi oli täydellinen ?

Anni kiittää ja kuittaa